Suomalaisten kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kasvanut merkittävästi
Mikko Gustafsson / STT
Suomalaisten kiinnostus kesän EU-vaaleihin on kasvanut merkittävästi edellisvaaleihin verrattuna, käy ilmi tuoreesta eurobarometrista.
Helmikuussa tehtyjen haastattelujen perusteella suomalaisten kiinnostus tuleviin vaaleihin on noussut jopa 20 prosenttiyksikköä verrattuna kiinnostukseen vuoden 2019 vaalien alla. Tuoreimman tuloksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista on nyt kiinnostuneita EU-vaaleista, kun edellisten vaalien alla luku oli 44 prosenttia.
Edellisissä EU-vaaleissa suomalaisten äänestysprosentti oli lopulta vain 40,8, mikä silti tarkoitti Suomessa kaikkien aikojen toiseksi korkeinta aktiivisuutta EU-vaalien historiassa. Samalla suomalaisten into uurnilla alitti äänestysinnon koko EU-alueella, jossa äänestysaktiivisuus kohosi täpärästi yli 50 prosenttiin.
Tuoreista vastauksista voi uumoilla, että suomalaisten kasvaneeseen vaalikiinnostukseen ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne. Kaikkiaan 81 prosenttia EU-alueen kansalaisista piti EU-vaaleissa äänestämistä entistä tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi, kun taas suomalaisvastaajista tätä mieltä oli 94 prosenttia.
Suomalaisten mielestä tärkeimpiä keskustelunaiheita EU-vaalien alla ovat EU:n puolustus ja turvallisuus, Euroopan tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. Koko EU:n alueella mahdolliset äänestäjät puolestaan pitivät tärkeimpinä vaaliteemoina köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä kansanterveyttä.
EU:n perussopimuksen mukaan päätösvalta Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu jäsenmaille. Muun muassa unionin budjettiin parlamentilla kuitenkin on valtaa.
Useat kannatusmittaukset ovat ennustaneet laitaoikeistolle vaalivoittoa kesän EU-vaaleissa. Tämän seurauksena Ukrainan tukemista koskevien kriittisten kantojen Euroopan parlamentissa odotetaan lisääntyvän seuraavalla vaalikaudella.
Uusin eurobarometri perustuu kaikkiaan 26 411 haastatteluun EU-alueella helmi-maaliskuussa. Suomessa näistä oli tehty 1 024 haastattelua helmikuussa, ja virhemarginaali Suomen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä.
Mielipidemittausten sarjaa on tehty vuodesta 1973 saakka.
Myös edellisissä viime aikojen mittauksissa suomalaiset ovat ilmaisseet merkittävää kiinnostusta EU-vaaleihin. Syys-lokakuussa toteutetussa kyselyssä suomalaisvastaajista 71 prosenttia sanoi, että olisi todennäköisesti äänestänyt EU-vaaleissa, jos ne olisi järjestetty seuraavalla viikolla.
